Vähän taas kuulumisia. Topi kastroitiin 31.8. eikä se sujunut ihan kommelluksitta, sillä se heräsi yhtäkkiä kesken leikkauksen vaikka oli saanut varsin tujun annoksen nukutuslääkettä. No, operaatio saatiin onneksi suoritettua, samalla pojalta leikattiin kynnet ja poistettiin hammaskivi. Samalla reissulla Jetikin sai rokotukset, joten nyt on sekin asia kunnossa.
Topi toipui leikkauksesta hyvin, pari ensimmäistä päivää se kitisi, mutta muuten se suhtautui ihan hyvin. Kaulurista se ei tykännyt yhtään, mutta yli viikon sitä lopulta pidin sillä, koska heti kun kaulurin otti pois, oli Topi nuolemassa haavaansa. Nyt se on kuitenkin täysin parantunut.
Joitain muutoksia olen jo huomannut: nyt Topi alkulenkistä selkeästi pyrkii tyhjentämään rakkonsa, eikä se ehkä merkkailekaan ihan niin paljoa kuin ennen. Samoihin aikoihin ostin kyllä Topille fleksin joten en kiinnitä huomiota enää ihan jokaiseen pysähdykseen, kun minun ei tarvitse pysähtyä. Leikkisämpi siitä on tullut ihan selvästi, nyt joudun jatkuvasti komentamaan poikia olemaan hiljempaa, kun ne vain painisivat päivät pitkät.
Nyt ei kyllä ajatus kulje. Mutta pointti: Topi on paras ja Jeti on paras ja kissatkin on ihan jees.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti